TE DEUM - Peteris Vasks Organ Works
The Riga Cathedral Walcker Organ
ALBA ABCD 3252011

1  Te Deum (1991)
2  Viatore (2001)
3  Canto di forza (2006)
4  Musica seria (1988/2008)
5  Cantus ad pacem (1984)

Kesäkuussa 2011 ilmestyi Alba-levy-yhtiön julkaisemana levyni latvialaisen Peteris Vasksin urkumusiikkia. Nauhoitus tapahtui säveltäjän läsnäollessa huhti-toukokuun vaihteessa vuonna 2010 Riikan tuomiokirkon kuuluisilla 124-äänikertaisilla Walcker-uruilla. Vasks ei itse ole urkuri vaan alunperin kontrabasisti. Siitä huolimatta hän pitää urkuja ilmaisurikkaimpana soittimena. Hän kokee suorastaan velvollisuudekseen säveltää Riikan tuomiokirkon uruille. Nämä urut ovat vuosilta 1883-84 ja ne ovat säilyneet täysin alkuperäisessä asussaan.

Vasksin musiikissa on selkeästi kuuluvilla hänen oma äänensä. Se on usein surumielisen perussävyn siivittämää musiikkia. Vasks mainitsee tärkeiksi esikuvikseen mm. Jean Sibeliuksen ja puolalaissäveltäjä Witold Lutoslavskin. Latvialaissäveltäjän viisi urkuteosta ovat kaikki laajamuotoisia, keskimäärin noin 15 minuutin mittaisia teoksia. Ne ovat Cantus ad Pacem (Rauhan laulu) vuodelta 1984, Musica seria (Sarjallista musiikkia) vuosilta 1988/2008, Te Deum vuodelta 1991 (riemulaulu Latvian itsenäistymisen kunniaksi), Viatore (Vaeltaja) vuodelta 2001 ja Canto di forza (Voiman laulu) vuodelta 2006. Ensimmäisessä urkuteoksessaan Cantus ad pacem on vielä juuri Lutoslavskin vaikutus kuultavissa, mutta myös Vasksin oma tyyli on jo tunnistettavissa. Musica seria edustaa Vasksia kokeilevimmillaan ja sen kirjoittamisella on ollut yhteys ahdistaviin olosuhteisiin neuvostovallan loppuaikoina. Te Deum on ehkä säveltäjän herkin urkuluomus. Siinä hän riemuitsee maansa itsenäistymisestä. Viatore on omistettu Arvo Pärtille, jonka vaikutusta Vasks pitää tärkeänä sävellystyössään. Tämän teoksen ensimmäinen versio on kirjoitettu jousiorkesterille. Canto di forza, joka on alunperin kirjoitettu kahdelletoista sellolle, on laajakaarisia melodioita sisältävä valituslaulu. Vasksin sävellysten ilmeikkyys kumpuaa ainakin osittain latvialaisesta kansanperinteestä ja kansanmusiikistakin. Useat näistä teoksista Vasks on omistanut lapsuudenystävälleen, aktiiviselle urkuri Talivaldis Deksnisille, joka on ainoana ennen minua nämä urkuteokset aikaisemmin levyttänyt kokonaisuudessaan.

Vasks haluaa osoittaa musiikillaan, miten kaunis Jumalan luoma maailma on kaikista globaaleista ongelmista ja uhkista huolimatta. Säveltäjä on huolissaan maailman monenlaisesta pahoinvoinnista. Mutta siitä huolimatta Vasks haluaa säilyttää optimistisuutensa vaikuttamalla asenteisiimme musiikkinsa kautta.  Hänen musiikillaan on hoitava ja puhdistava vaikutus. Peteris Vasks ja minä toivomme välittävämme yleisinhimillistä rauhan ja kauneuden viestiä tämän levyn myötä.

 

Tuomas Pyrhönen

CRISANTEMI - A Selection of Organ Transcriptions  
Omfalos OMF002  2007

1   Carl Maria von Weber (1786–1826):   Overture to Oberon
2   Robert Schumann (1810–1856):  Vogel als Prophet (Waldszenen, Op.82)
3   Modest Mussorgsky (1839–1881):  Dawn over the River Moscow
     (Overture to the opera Khovanshchina)
4   Anatoly Ljadov (1855–1914):  The Musical Box (Jesting Waltz) op.32
5   Alexander Borodin (1833–1887):  In the Steppes of Central Asia
6   Peter Ilyich Tchaikovsky (1840–1893): None But the Lonely Heart op.6, no. 6
7   Giacomo Puccini (1858–1924):  Crisantemi
8   Leos Janácek (1854–1928):  Sýcek neodletel! (Po zarostlém chodnicku)
9   Toivo Kuula (1883–1918):  Lampaan polska
10 Jean Sibelius (1865–1957):  Melisandes död (Pelléas et Mélisande, op.46)
11 Emmanuel Chabrier (1841–1894):  Scherzo-valse (Pièces pittoresques)
12 Erik Satie (1866–1925):  Sarabande no. 2
13 Igor Stravinsky (1882–1971):  Berceuse et Finale (L’Oiseau de feu)

Orbis Terrae et Veneris - Finnish organ music
of the 20th and 21st centuries

Omfalos FUGA-9127  2005

I   Orbis Terrae et Veneris (2003)
    (Jukka Koskinen)
II  Preludio et Fuga á 4 voci op.9
    (1947)   (Bengt Johansson)
III Astral Zoom (2003)
    (Harri Kerko)
IV  Toccata da festa (1951-1959)
    (Bengt Johansson)
V   Elegia (1986)
    (Aimo Känkänen)
VI  Consolation pour l'orgue (1978)
    (Jouko Linjama)
VII Wachet auf! ruft uns die Stimme
    (1994/2001-2003)  (Harri Viitanen)

 

24.11.2005 on ilmestynyt uutta suomalaista urkumusiikkia sisältävä levyni, jossa soitan valikoiman 1900-ja 2000-luvulla sävellettyjä teoksia. Jukka Koskisen ja Harri Kerkon teokset ovat varta vasten minulle sävellettyjä ja minun kantaesittämiäni. Koskisen sävellyksen nimi Orbis Terrae et Veneris (Maan ja Venuksen kiertoradat) on myös levyn alaotsikko. Muut levyn säveltäjät ovat Bengt Johansson, Aimo Känkänen, Jouko Linjama ja Harri Viitanen. Vain Känkäsen ja Linjaman teokset on aikaisemmin levytetty.

Bengt Johanssonin molemmat sävellykset (1940-1950-luvuilta) olen myös mitä ilmeisimmin kantaesittänyt tänä ja viime vuonna. Aimo Känkäseltä on mukana Elegia, joka on siunaustilaisuuteen sävellettyä musiikkia. Jouko Linjaman teos on saanut inspiraationsa Pikku Prinssi -kirjasta. Harri Viitasen koraalifantasian materiaalina on perinteikäs koraalimelodia ja linnunlaulu.

Levyn ohjelmistovalinnalla olen halunnut painottaa, että uusi musiikki on monisäikeinen ja monitahoinen ilmiö. Nykyajan (urku)musiikki on haasteellista ja kompleksista mutta toisaalta myös varsin helposti lähestyttävää.

Levy on nauhoitettu Lahden Ristinkirkossa tämän vuoden huhtikuussa ja sen on tuottanut Harri Kerko.


Tuomas Pyrhönen


ARVOSTELUJA

"Harri Kerkon perustama Omfalos-levymerkki lähtee kunnianhimoisesti liikkeelle äänitteellä Tuomas Pyrhönen - Orbis Terrae et Veneris, alaotsikoltaan Finnish Organ Music of the 20th and the 21st centuries. Tuomas Pyrhönen taituroi teokset levylle Lahden Ristin kirkon uruilla."
(Annmari Salmela, Kotimaa 13.4.2006)

"Urkuri Tuomas Pyrhösen soololevy tarjoaa monipuolisen katsauksen viime vuosikymmenien suomalaiseen urkumusiikkiin. Levyn helmiä ovat Harri Kerkon harmonia -ja sointitutkielma Astral Zoom (2003) sekä Jukka Koskisen tehokkaasti kasvava ja yksityiskohdiltaan rikas tekstuurikappale Orbis Terrae et Veneris (2003). Vaikka musiikin taso levyllä vaihteleekin, pitää Pyrhösen taitava, intensiivinen ja kekseliäs soitto tehokkaasti kuulijan mielenkiinnon yllä."
(Lauri Kilpiö, Suomen Kuvalehti 3.11.2006)

"Pyrhönen soittaa hienosti, parhaimmilaan karijussilamaisen iskevästi."
(Ville Urponen, Organum 4/2005, ilm.15.12.2005)

"Pyrhösen esitykset ovat hallittuja. Parin kerran jälkeen levy alkaakin palkita kuulijaansa."
(Mikko Nortela, Karjalainen 29.1.2006)

"Harri Viitasen koraalifantasia on ilahduttavan monipuolinen ilmaisussaan."
(Veijo Murtomäki, Helsingin Sanomat 26.3.2006)